maanantai 28. helmikuuta 2011

21. a photo of you standing up day


Mulle on edelleenkin mysteeri se, mitä ihmettä tuossa selitän. Ehkäpä esittelen käärmekuusen hienoutta perheelleni?

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

20. a photo of something you enjoy doing day

Tää on helppo, koska nautin niin monista asioista. Tosin, jos oikeasti yrittäsin valita vaan yhden kuvan, ois vähän vähemmän helppoa...

Lämpiminä kesäpäivinä on parasta päästä kastautumaan. Viime kesän selvisin hengissä helteistä sillä, että kävin melkein joka päivä joessa pulahtamassa. Tämä kuva tosin on toissa kesältä ja Nallikarista. Tulispa taas jo kesä. Viime aikoina on kyllä alkanut avantouintikin houkuttaa... Kammoksun kuitenkin kylmää vettä, joten aattelin koittaa ens talvena vasta, niin, että totuttelen vähitellen kylmenevään veteen syksyllä.


Kissojen seurasta nautin. Sitä ei ehkä tartte sen enempää selitellä. Kissat on parhautta.


Tee maistuu parhaalta ulkona. Maistuu kyllä vallan hyvin muutenkin. Tee on mun suosikkijuomani kaakaon ja veden lisäks. Matkailusta pidän myös.


Paljasjalkailusta oon pitäny aina. Varsinkin kesäsin kengät ahistaa. Ahistais kyllä talvisinkin, mutta ainakin toistaseks on jalkojen jäätyminen tuntunut ahistusta suuremmalta ongelmalta.


Liikunnan on oltava monipuolista tai kyllästyn. Mua harmittaa vietävästi, ettei oo aikaa ja jaksamista harrastaa tarpeeks kaikkea mitä tahtosin. Parhaita asioita joita voi tehdä jalkineet jalassa luistelu:

Släkkäyksestä pidän myös. Ens kesänä vois koittaa olla ahkerampi. Mukavampaa vaan ois, jos ois seuraa. Ehkäpä alan kinuamaan sitä jo nyt: "Tulkaa ens kesänä släkkäämään mun kanssani! Se on hurjan kivaa ja kehittävää!"


Jousiampumassakaan en ole käynyt aikoihin. Siihenkin kelpaisi seura. Anyone? Varsinkin kesällä se on mukavaa:


Mun toinen rakkauteni liikunnan lisäksi on hyvä ruoka. Esimerkiksi sushit, joita on mukava valmistaa


mukava syödä


ja syöttää Simonin kissalle.

lauantai 26. helmikuuta 2011

19. a photo of you on a school trip day

Aattelin vaihteeks laittaa vähän useemman kuvan.

Tää ei ollu varsinainen reissu, vaan kenttähommia, mutta mulla ei taida olla ittestäni kuvia arkeologian reissuilta, joten pistänpä tällaisen.


Maaperäkartotus oli yksi mukavimmista kursseista ikinä. Sai rymytä umpimettässä ja tarpoa suolla. Ja hiplata hiekkaa:


Maaperäkenttiksellä pääsi muun muassa rapsuttamaan moreenia:


Kallioperäpuolella tässä oon paras:

... eli kivien hamstraamisessa. En ikinä vois luopua mun murkoistani.

perjantai 25. helmikuuta 2011

18. a photo of one of your classes day

Vaikka tykkään paljon myös ajattelutyöstä ja teoriasta, on ihan parasta päästä välillä tekemään käytännön hommia. Onneksi niitäkin on vähän opiskelun mukaan mahtunut.


Sulfidisavi on herkullista. Oikeesti en kyllä maistanu, koska se oli näytemateriaalia, ei ruokaa. Mutaa oon joskus vähän narskuttanu, kun testasin erotanko sen ja turpeen toisistaan. Pääsispä kenttähommiin.

torstai 24. helmikuuta 2011

17. a drunk photo of you day

Mutta enhän mä ole ikinä humalassa! Paitsi ehkä joskus... Pysytään pikkujouluteemassa:


Parhaat pikkujoulut ikinä. Teemana tuolla kertaa oli mauttomuus, en ihan normaalisti esiinny tuollaisissa mekoissa. Hiuksetkin oli ehkä vähän vaiheessa tuolloin. Vähän kyllä tekisi mieli nykyisestäkin pätkäistä valtaosa pois...

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

16. a photo of you at the last party you went to day

Mulla ei kyllä ole kuvia edellisestä bileistä joissa olin. Eikä kyllä sitä edellisistä ja sitä edellisistäkään. Mutta sitä edellisistä sentään on!


Pikkujoulujen jatkoilla join vahingossa vähän alkoholia.

Oikeasti ainoa oma tuoppi on se, jossa on vettä. Ei ollut kovin alkoholipitoiset juhlat omalta osalta, vaikka pikkujoulujen kuuluisi kaikseti olla, mutta tosi mukavat oli kuitenkin.

Ylimääräiset korvat on päässä ja tukka sekasin, kun pikkujoulujen teemana oli (esi-)historiallinen julkkis. En ihan varmaks osannu päättää olinko Fenris-susi vai susi, joka imetti Romulusta ja Remusta. Häntäkin oli, mutta koska se sijaitsi hännän paikalla, ei se tähän kuvaan päätynyt.

tiistai 22. helmikuuta 2011

15. a photo of you and someone you love day


Se hakee meille vettä <3 (nyt jälkikäteen ehkä vähän harmittaa, etten itte menny mukaan, joki on niin kaunis).

maanantai 21. helmikuuta 2011

14. a photo of one of your favourite family members day

Koska eilen kirjoitin edellisen päivän kuvasta, ja edellispäivänä en ollenkaan, ajattelin tänään pistää kahdelta päivältä ja ottaa viiveen kiinni.

Tarkoittaakohan "family" tässä yhteydessä perhettä vai sukua? Tuntuu jotenkin koomiselta, jos perheestä pitäisi valita yksi suosikkijäsenistä. Ainakin omalta kohdalta se hyvin pitkälti tarkoittaisi, että pitää valita yksi ihan kaikista jäsenistä. Tosin, sama pätee pitkälti sukuunkin. Mun suvussani on ihan liikaa mukavia ihmisiä. Olen kuitenkin taas vähän tylsä (ja eläinrakas) ja valitsen yhden tärkeimmistä perheenjäsenistäni:


Nelli on hyvä koira.

13. a photo of your best friend(s) day

Bestisjutut ei oo oikein ikinä ollu mun juttuni. Se ei tarkota, ettei mulla ois hyviä ja tärkeitä kavereita, vaan enemmänkin sitä, että koen bestisteilyn jotenkin turhan riippuvaisena suhteena. Se ei sitä ehkä muille ole, vaan toisille bestis voi olla vaan tosi tärkeä ja läheinen ystävä. Itse en kuitenkaan osaa laittaa kavereita parhausjärsjestykseen, joten kuvassakin esiintyy niitä läjä.


Kuva on itseasiassa muutaman vuoden vanha, mutta ainoa sellainen, joka on oma ottama, jossa esiintyy tarpeeksi monta kaveria, jonka löysin helposti, ja joka on tarpeeksi anonyymi (paitsi jos kuvassa esiintyvä löytää itsensä täältä ja haluaa poistua, kommentteihin voi asiasta kirjoittaa).

Parhautta on hyvät opiskelukaverit.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

12. a photo of you day

Leikitään taas, että tänään on eilinen. Samalla voidaan leikkiä myös, että on kesä 2006 ja oon matkalla Jalometalliin.


Toisena päivänä mulla oli jalassa shortsien alla vielä sellaset legginssin kaltaset pöksyt, koska "puen nää, koska kukaan EI IKINÄ pistäs shortsien alle toisia housuja". Joo ei, ei pistäs.

perjantai 18. helmikuuta 2011

11. a photo of your favourite film(s) day 12

Yksi suosikkielokuvistani on Moon (Kuu).


Kuva löytyy täältä

Oon kovin huono listamaan suosikkejani miltään alueelta. Unohdan aina monia tärkeitä. Moon pitäs kyllä katsoa uusiks, oli sen verran hyvä leffa.

torstai 17. helmikuuta 2011

10. a photo of you as a baby day

Vauvana olin pörröinen. Sen lisäks tietysti tosi ihana. Nyt oon vaan tosi väsyny.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

9. a photo of your family day

Mun perheeni ei ehkä arvostais päätymistään mun blogiini (postaan mieluusti vain ittestäni kuvia tänne, en siksi, että oisin itserakas, vaan siksi, että en tahdo levitellä muitten kuvia ympäriinsä, ilman että ne sitä tahtois). Ainoastaan yksi ei sano (oletetusti) vastaan, tai jos sanookin, en ymmärrä, koska se on koira.


Maailman paras koira. Perhekin on, sen voitte kuvitella paijaamaan koiraa.

tiistai 15. helmikuuta 2011

8. a photo of your favourite band/musician day

En millään ilveellä keksi vain yhtä bändiä/muusikkoa, joka olisi suosikki. Yksi ehdottomista suosikeista ja suurimmista rakkauksistani (musiikillisessa mielessä) on Pekka Streng:


Kuva kotoisin täältä

Ja koska en ennenkään osannut laskea yhteen kuvien osalta, laitetaan tähänkin toinen kuva. Valvarn tekee ihan täydellistä musiikkia.

Tämä kuva puolestaan asustaa täällä.

Isketäämpä perään vielä pari spotify-linkkiä, jotta pääsette nauttimaan hyvästä musiikista ja huonoista mainoksista: Pekka Streng ja Valravn

7. a photo of someone you love day

Kuvitelkaa, että nyt on eilinen ja kuvahaasteen 7. päivä. Mun sisäinen epäromantikkoni vissiin kieltäyty kertomasta mitään ihkua ystävänpäivänä. Mut näin romanttinen oon muuten, että pistän kuvia kissoista. En oo vielä tavannu kissaa, jota en rakastais. Kissamaisissa ihmisissäkään ei ole vikaa, enkä siis tarkoita niitä, jotka kulkevat leopardilegginseissä ja maalaavat ittelleen kissamaiset silmät. Aidot kissaihmiset on niitä parhaita, sitä ei tartte tuoda mitenkään esille ulkoisesti. Paitsi kehrätä saa välillä.

Nyt kissoja. Harmikseni mikään näistä ei ole omia. Onneksi mukavilla kissoilla on monesti mukavat palvelijat.

Ehkä maailman kaunein kissa ja maailman komein kissa. Tässä tosin vielä pentuina ja lähinnä vaan tuskastuttavan söpöinä.


Lappilainen kissa, jonka lempiruokaa oli poronsydän. Yksi ekoista kissoista joihin oon aikuisena kunnolla tutustunu. Fiksu ja filmaattinen otus.


Seuraavana Kissa isolla K:lla. Tämän tapauksen seurasta sain nauttia vain yhtenä päivänä, mutta kissuutensa se osoitti selvästi. Ensin pyydystetään myyriä ja syödään ne rouskuttaen, myöhemmin möllötetään kehräten paijattavana. Täydellinen harmonia.


Maailman rakastavin kissa. Ja rakastettavin.


Mikä olisi kauniimpaa kuin onnellinen kissa? Yksi tutuimmista otuksista itselle, ujo jätti, mutta osaa tarvittaessa olla sopivan pirullinen. Mahtava kissa siis.


Kissa joka rakastaa omistajaansa yli kaiken. Ja varmaan myös itseään. Muita ei ehkä niin paljoa, mutta mitä paremmin tuntee, sitä enemmän tästä tykkää. Ilmeikäs ja luonteikas kissa.


Luulen, että tän otuksen ulkomuoto kertoo kaiken luonteestakin. Keskittykää erityisesti ilmeen tulkintaan. Harvinaisen ihana pissis. Niin söpö, että saa kaiken hölmöyden anteeksi.


Parasta kissoissa on se, että niillä on niin erilaisia luonteita, mutta silti ne on kaikki niin kissoja.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

6. a photo that makes you laugh day

Kaikki ehkä tietää, että tykkään aika paljon kissoista. Toisinaan kissat on vähän huvittavia:


Kuvassa Killi rakastavasti pesemässä Gizmon turkkia... Tai aikeissa syödä sen aivot. Kissat naurattaa mua usein muutenkin. Sitten kun saan joskus hankittua omia maukujia, saattaa olla, että nauran itteni kuoliaaksi, jos en sitä ennen kerkeä pakahtua onneen.

Nyt ei hirveesti naurata, koska pitäs siivota. Ei ihan mun suosikkihommaani, mutta vähän jos ees koittais lahdata villakoiria sängyn alta.

5. a photo of you day

Kuva minusta, tältä päivältä:

perjantai 11. helmikuuta 2011

4. a photo of the last place you went on holiday day

Tää on kyllä vähän vaikea... Enhän mä käy lomilla! Tai no, käynhän mä porukoilla kylässä joskus, ja veljellä vaikkapa, mutta viime kerralla jäi kuvat sukulaistelureissulla ottamatta. Sitä edellinen loma edusti vähän samaa tyyliä, mutta sen lasken enemmän oikeaksi lomaksi, koska se oli viime kesänä, ja ansaittu loma (ihan oikeastikin, koska kävin töissä).

Kävin samalla reisulla myös mökillä, siellä saunottiin, uitiin ja ruokittiin ankkoja. Varsinkin uitiin ja ruokittiin ankkoja. Edellinen loma oli siten keskisuomalaisessa järvessä, ankkojen kera tai ilman:


Edellinen ulkomaanloma taisi olla muutama kesä sitten Norjaan. Kyseiseltä reissulta on saattanut jo jokin kuva blogiin eksyä (osa Norjan kuvista taitaa kuitenkin olla kenttätyöreissulta, jossa käytiin myös Norjan puolella kääntymässä).


Paikkana Berlevåg, majoituspaikan nimeä en enää muista. Onkohan mun vähän ikävä Norjaan?

torstai 10. helmikuuta 2011

Melkein aikaansaava ja kevätfiilistelyjä

Tänään oon ollu melkein aikaansaava. Aikaansaava en ole varmaan ikinä. Tänään on ollut myös mukava päivä. Johtuukohan se auringosta? Se kävi tänään kurkkimassa jo aika pitkän aikaa taivaalla. Ihan parasta kun päivä pitenee koko ajan. Kohta on jo kevät (kunhan ensin selviää helmikuun pakkasista... ja ehkä maaliskuunkin).

Tuun varmasti vielä ennen kevättä luovuttamaan kokonaan sen odotuksen suhteen. Pari päivää sit olin sitä mieltä, et kevät ei varmasti tuu ikinä eikä koskaan. Nyt oon kattellu naamakirjasta keväisiä kuvia, voisin muutaman pistää tähänkin. Mutta ensin siitä aikaansaavuudesta.

Oon tänään heränny suht ajoissa ja panikoinu siitä, etten ikinä löydä oikeesta ovea, kun meen omt-fysioterapiaan. En voinu panikoida etten löydä oikeeta paikkaa, koska oon rakennuksen nähny niin monesti. Siinä, et pystyn jännäämään oven löytämistä, oon aika hyvä, koska sen sijainti oli ohjeistettu niin hyvin. Mut pieni jännitys pitää mielen vireänä. Mut pitäähän mun vähän jännittää paikalle löytämistä, koska fysioterapiaa en niin jännittäny, vaan enemmänkin odotin innolla. Ja oli kivaa! Musta tuntuu, et mun yläselkäni ei oo ikinä ollu näin liikkuva, ja sitä on hierottu ja niksauteltu vasta kerran. Mulla alkaa vähän olla jo toivoa, et siitä voi joskus saada normaalin, tai ainakin melkein.

Tänään kuulin myös hyvän selityksen sille, miks mun yläselkäni (tai lähinnä tuolta lapojen seutuvilta) on niin suora ja niin jumissa. Sen ei oo ikinä tarttenu liikkua, koska mun niskani ja alaselkäni liikkuu liiankin hyvin. Mua vähän jännittää kyllä se, et jos saan ton yläselän auki oikeasti. Mun pitää sit luoda ihan uus identiteetti ittelleni, kun en enää ole suoraselkäinen (suora, kunnioitettava, luotettava, rehellinen) henkilö. Tuleekohan musta fysioterapian myötä kiero ja epärehellinen?

Tänään oon myös varannu ajan (tai kaksi) hammaslääkärille. Varo vain narskuttelu, täältä pesee! Aion siis hankkia purentakiskot. Mulle on riittäny elämä kropan kanssa, joka tykkää aiheuttaa ittelleen kipua, nyt aion tehä kaikkeni (tai ainakin kaiken helpon...), että pääsisin ongelmista eroon. Huomenna oon varmaan taas ihan masentunu, ettei tästä tuu mitään, mut nyt fiilistelen, koska mun selkäni liikkuu enemmän ku ikinä. Ens viikolla alkaa vielä YTHS:n fysioterapiaryhmät, toinen on jaloille, toinen mobilisoi selkää. Narskuttelun lisäksi saa varoa jumittava selkä ja laiska nilkka. Vielä pitäs hankkia aika silmälääkärille, aina ku pitää kattella stereokuville päädyn siihen, et mun silmäni ei pelitä yhteen ihan niinku niitten pitäs, ja oon ihan varma, et jos en tee asialle mitään, mun vasemman silmäni näkökyky heikentyy, heikentyy ja heikentyy, koska kattelen maailmaa stereokuvalas.. ei kun oikean silmän kautta.

Kuntonyrkkeilyssäkin kävin. Oli mukavaa, ja kyynärpää ei valittanu yhtään. Skippasin kyllä punnerrukset. Oon aina miettiny, et miten ne muut siinä vieressä pystyy hakkaamaan niin kovaa, et säkit heiluu ku hullut. Sit tänään olinkin sellasen viereisen säkin kanssa, ja oho, sehän olikin paljon kevyempi ku se toinen. Ens kerralla aion kyllä olla sen vakisäkkini kanssa taas, ollaan jo alettu ystävystyä, se on tosi hyvä tyyppi. Tänään se näytti vähän surulliselta kun jäi yksin. Kerroin kyllä sille sit jälkikäteen, et se on paljon mukavampi säkki ku se toinen. Sen tuli varmasti parempi mieli.

Nyt se kevätfiilistely ja niitä kuvia. Tähän tilaan on enää kaks ja puol kuukautta:


Nallikari huhtikuun lopulla, tästä ei menny ku muutama päivä niihin helteisiin, jotka on tainnu esiintyä ja parissa aikasemmassa postauksessa.

Sillon oli ehkä vielä vähän kylmä.


Tai ehkä lähinnä tuulista. Näyttäsin ehkä vähän enemmän kodittomalta, jos vieressä ei möllöttäs kaukoputkea. Ja kodittomat ei ehkä polje pyörää kypärä päässä. Kohta on jo tuulipukukelit! En malttas odottaa.

Kohta tulee hyvät släkkäyskelitkin, pitää koittaa olla ahkerampi nyt tänä vuonna kun viime kesänä. Aion vahvistaa vempulanilkkaani niin, että oon hyvä tossa.


Voisin tilata täkskin vuodeks toukokuulle jo lämpimiä ilmoja.


Niin, että voi ajaa pyörällä sandaalit jalassa ja lyhyissä shortseissa. Tänä vuonna vaan toivon, että mulla on vahvemmat reidet ku viime vuonna, ja pohkeet kanssa. Ja ne onkin, jos en anna niitten nyt surkastua.

Mut tälläsiä kevätilmoja en tahdo! En ainakaan toukokuussa...


Oltiin kenttätöissä. Sää suosi. Melkein joka päivä tuli vettä, lunta tai räntää. Yritettiin kaivaa kuoppaa, mutta maa oli jäässä. Muhojoki on silti ikuisesti sydämissämme. Sieltä kaivautuu kun toinen yrittää fiilistellä kevättä. Se sanoo: "HAH! OLI MAAILMAN LÄMPIMIN VAPPU, MUTTA SEN JÄLKEEN TULI KYLMÄ! AINA VOI KÄYDÄ NÄIN! TÄSTÄKÖ SINÄ HAAVEILET?".

Oikeesti ne oli mukavat kaivaukset.

3. a photo that makes you happy day

Tähän oli ihan mahdotonta valita vaan yhtä kuvaa. Onnellistun niin helposti. Yritin kuitenkin vähän karsia ja laittaa vaan osan niistä onnea tuottavista kuvista.

Tuun onnelliseks lämpimistä kevätpäivistä ja kauniista väreistä. Ja siitä kun saa istua puussa ja olla paljainjaloin.


Melonta tekee onnelliseksi, meri tekee onnelliseksi.

Norja, mun rakkauteni. Paikkana Store Molvik, muistot on ihanat. Telttailtiin tuolla yksi yö, heräsin siihen kun aurinko lämmitti. Yksi rakkaimmista paikoista, ikuisesti.


Pohjoinen ja kenttätyöt. Molemmat tekee mut onnelliseksi.

Norja, pohjoinen, meri. Pakahduttavan onnellista. Se kutsuu mua puoleensa.


Teno, vastarannalla Suomi. Kenttähommat. Hiekkainen rinne taustalla, se kertoo niin paljon. Geologia ja jääkauden jäljet.


Valo taitaa tehdä mut onnelliseksi. Se antaa energiaa.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Kuvahaaste, toinen päivä

Tänään, kuvahaasteen toisena päivänä, on aiheena a photo of yourself a year ago day. Noin vuosi sitten muutin nykyiseen asuntooni (oonko muka asunu täällä jo vuoden?), kuvassa tyhjään laatikoita. Tarkennus on osunu vähän laatikon kanteen, mutta kun vaatetus ja hiukset on vähän miten on (eli just sopivat muuttamista varten) se ei ehkä niin haittaa.