Empä taas aikoihin ole kirjoittanut. Monesti kyllä ollut tarkoitus, mutta jotenkin sitten vaan jäänyt. Kesällä tuli lähinnä pyöräiltyä ja uitua, kotona vähän core-treenailtua ja venyteltyä. Kahta viimeksi mainittua tosiaan aika vähän... Uiminenkin oli lähinnä pulikointia, mutta en sentään voin tököttänyt joen pohjassa vaan liikuin edes vähän. Luistelutreeneissä kävin ihan luvattoman vähän, harmitti kyllä sen vikan kerran jälkeen, kun niihin osallistui. Ois pitänyt treenata niin olisi parempi nyt kun pääsi luistimille (kausi alkoi viime viikolla. Rakastan). Kiipeilykin jäi aika vähälle kesällä, syksyllä sentään tullut käytyä vähän enemmän. Pyöräily tosin on vähän vähentynyt kun yliopistolla pitää käydä harvemmin ja ilmat on joskus ollu turhan ikäviä. Käsitreeniäkin ajattelin alotella, ettei jäis kädet ihan jälkeen jaloista. Tai ne on jääneet jo, mutta ettei jäisi enempää. Hankin myös sporttipassin, joilla pääsee parina iltana halvalla uimaan ja sen lisäksi halvalla kuntosalille ja ilmatteeksi joihinkin jumppiin. Taitaa kyllä jumpat jäädä vähän vähemmälle, jos saa käytyä luistelussa, joogassa ja kiipeilemässä ahkerasti. Joogaan ja kiipeilyyn pitäisi kyllä suunnata puolet luisteluahkeruudesta... Nyt on jalat kovin väsyneet.
Luistelukausi alkoi viime viikolla, ekalla kerralla olo oli taas kuin bambilla, mutta nyt tuntuu, että olen jo parempi kuin viime keväänä. Pyöräily ja coreilu taisi tehdä ihan hyvää reisi- ja vatsalihaksille, ja niitähän tuossa tarvitaan. Ja jotenkin uskallankin paremmin. Se tuli sellaisena ihme napsahduksena, ei edes luistellessa, taisi olla kiivetessä (tosin, siinä oon kyllä vieläkin ihan nössö, mutta ootan seuraavaa napsahdusta, jos taas uskaltaisi sitten vähän paremmin). Tai no, luistelussa vastaava napsahdus tapahtui eilen, jotenkin vaan hoksasi tai uskalsi luottaa siihen jalkaan, jolla liukuu, ja ymmärsi jotakin puristuksen ideasta (siitä siis, jota normi-ihmiset kutsuvat potkuksi, mutta joka potku ei ole). Jotenkin kun sen huomasi, niin kaarreluistelukin sujuu jo paremmin, ei ihan täydellisesti, mutta paremmin. Mitä paremmin osaan, sen mukavampaa luistelu on. Onneksi on vielä paljon opittavaa, niin ei ihan heti pitäisi kyllästyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti