Tänään on Maanantai. Maanantai tarkoituksella isolla alkukirjaimella. Yleensä maanantait on mulle ihan maanantaita vaan, mut ei se näemmä voi aina niin olla. On kiva huomata työmatkalla, että on unohtanu ottaa allergialääkkeen aamulla. Mä en oo varma mikä just nyt vetää mun hengitystiet tukkoon, mut siitä oon aika varma, et noi lääkkeet auttaa. Ja jos on vaan lumevaikutusta, ni sekin kelpaa. Kunnolla hengittäminen on kuitenkin huomattavasti mukavampaa kuin huonosti hengittäminen. No, onneks jätin myös pyörän nopeusmittarin vahingossa kotiin, joten pysty jopa kotimatkan polkemaan rauhassa. Mittarin kanssa se ei onnistu. "Mitä, oompa mä hidas! Poljen siis lujempaa. Mitä, silti joku ohitti mut! Ei näköjään oo tarpeeks lujaa tääkään!". Eli pitänee jatkossakin unohtaa mittari ja lääkkeet samana päivänä... Niin, ja muistitikunkin unohdin kotiin. Varmaan oon unohtanu tänään jotain muutakin, en vaan vielä muista mitä. Tai ehkä unohdan mennä nukkumaan ja koomaan sitten koko huomisen. Hoh.
En edes jaksanu luistelutreeneihin tänään, ei vaan ollu yhtään jaksava olo. Ja joo, ei se allergialääkkeen ottamattomuus ainakaan asiaa auttanut. Vaikka olisin ottanut heti töitten jälkeen, ei se olisi ehtinyt vaikuttaa ennen treenejä. Ja ne on niin rankkoja muutenkin, että hengitysvammaisena ei oikeen innostanu. Huomenna sit vois käydä kiipeilemässä, jos ei satu koomapäivää. Ja jos muistan sen lääkkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti