Mursu kiipee!

Tänään oli ekat ulkokiikut tälle keväälle/kesälle. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt on oikeasti hyvä fiilis, vaikka olinkin ihan huono, ei ollu varsinkaan aluks yhtään tuntumaa kiipeilyyn, saati siihen kiveen. Säärtä vähän kirvelee, kun naarmutin sitä kiveen, vaikken edes kovin paljoa rimpuillu. Ja haisen hyttysmyrkyltä. Aika täydellinen olotila.

Nyt pitäs raaskia käydä suihkussa. En haluais, kun tää fiilis katoaa sitten. Mä oikeasti tykkään hyttysmyrkyn hajusta. Ehkä se on sellanen tuttu ja turvallinen tuoksu lapsuudesta. Käytiin sillon paljon Lapissa ja luonnossa muutenkin. Mut ehkä jos käyn tässä välissä ja kirjotan sitten lisää.



Noniin, nyt on sitten pesty hyttysmyrkyt pois. Niin, nyt tuli taas todistettua, että oon ihan syystäkin mursu. Mä en osaa topata. Siis kiivetä siististi sen murikan päälle asti. Monesti pääsen ihan hyvin siihen vaiheeseen, kun pitäs kiven kyljestä siirtyä kiven päälle... Ja sitten... No jos tiiätte miten hylkeet etenee, ni tiiätte miten mä etenen sen loppumatkan. No laitetaan vaikka kuva demonstraatioksi:



(Kuva ei ole oma, vaan lainattu täältä: http://www.photoshelter.com/image/I0000MF3kkxVxSRM ja oikeudet siihen omistaa, kuten sivultakin paljastuu, Lee Rentz Photography) Mulla vaan ei oo omia kuvia kiipeävistä mursuista, paitsi ittestäni tietty.