Eilen kävin luistelemassa, oon jo tosi paljon kehittyny, sain otettua suojat luistimista ilman, että tartti koko ajan pelätä koska kaadun. Mutta kyllä ne potkutkin (aka puristukset) tuntu onnistuvan paremmin, en tiiä johtuko se siitä, että oli eri luistimet, vai siitä, että oon olin mielikuvaharjotellu sitä puristusta aika paljonkin kotona. "Vasen jalka oikeen vierelle, oikeella puristus suoraan sivulle, älä turhaan paukuta, päkiöille asti puristus, jalka irti jäästä, nyt kuulu klaps, jalka taakse, terä pystysuoraan, oikee jalka vasemman viereen...". Sen vielä opin, että ei saa nitkuttaa (mulla tais viime kerralla olla niin hyvät tossut jalassa, että nitkutus ei onnistunut edes multa). Eli nyt mielikuva harjottelua "jalka rauhassa alas, muista laittaa paino jalan päälle, älä vaan sohi, purista, keskity, pidä jalat hallinnassa". Ylävartalon mielikuvaharjotteluun en oo niin kovin vielä keskittyny, enkä lainkaan kaarteisiin, en mä vielä osaa, enkä uskalla. Mutta niillä pikaluistimilla (niin, hah! Osaan kyllä luistella muuten, mutta on se vähän hankalampaa pikaluistimilla) pääsisi ihan älyttömän kovaa! Ne vaan liukuu ja liukuu. En edes uskalla täysiä niillä luistella, kun tuntuu ettei hallitse tarpeeksi, mutta eiköhän se vauhti kovene sitä mukaan kun saa luottamusta taitoihinsa. Ja niin, yksi mielikuvaharjottelu "älä linttaa oikeeta jalkaa, pidä paino jalan päällä, älä sivussa", ei se kovin pahasti mene, mutta joskus meinaa vähän karata hallinnasta. Aluksi oli kyllä taas ihan hirvittävän kömpelö fiilis, tuntuu että ne luistimet vaan karkaa sivuille (just niinku bambin koivet) eikä mitenkään pureudu jäähän. Pikaluistimissa ei ole sellasta uraa terän keskellä kun normeissa, niin tuntuu että se ei ihan samalla tavalla pure jäähän. Mutta kun sitä tekniikkaa saa parannettua, niin eiköhän se siitä. Oli kyllä kivaa taas! Viimeistään ensi viikolla taas uusiks, jos vaan ilmat suosii, ja on aikaa.
Tänään oli sitten kiipeilyn vuoro, perusvoimaa treenasin, jotenkin tykkään siitä paljon. Nyt ollut sellaista viisi kertaa viisi reittiä, kussakin reitissä joku kymmenkunta muuvia. Ei ehkä kuulosta rankalta, mutta mulla on tosi huono kestävyys kiipeilyssä, ja ihan liian vähän voimia. Toi perusvoimatreeni on just sellasta mitä tartten. Ja kaiken lisäks tykkään jotenkin tosi paljon kiivetä sellasia perusreittejä ja toistaa niitä. Ehkä kyllästyn joskus, mutta nyt se tuntuu hyvältä.
Joku päivä pitäis keretä joogaankin, se tekis niin hyvää. Mut luistelukin houkuttais niin, ja kiipeily, ja slackline, ja sit ihan vaan löllööminen, jopa opiskelu! Ja kiipeily näemmä virkistää kehoa ja mieltä, ennen sinne lähtöä houkutti vaan löllööminen ja herkut.
