tiistai 12. tammikuuta 2010

Slackline!

Slackline ei vituta, mutta muuten vituttaa nyt, eli ensin vitutukset pois alta. Eli vituttaa sähköposti, joka oli laittanu luistelutyypin vastausviestin roskaposteihin. Ja se oli vastannut jo sunnuntaina. Ja kysyny että tiistainako tulen. Joo, olisin tullut... Mutta hankala tulla, jos lukee viestin melkein viisi tuntia sen jälkeen kun olisi pitänyt olla paikalla. Ärsyttävää. Tosin, vitutus helpottaa siitä ajatuksesta, että pääsee vielä tänä vuonna luistelemaan ihan oikeastikin. Ehkäpä torstaina, jos aamulla tuntuu vielä siltä, niin laitan viestiä että olen menossa. Osaankohan ollenkaan? Pysyyköhän niillä pikaluistimilla edes pystyssä? Vai olenkohan ihan ruumis jo torstaihin mennessä?
Nimittäin, tänään oli core-treenipäivä, ihan siis vain kotona tehtynä. Ainakin näin ekan kerran (toki joitain liikkeitä tehnyt ennenkin) perusteella se voisi olla sellainen ohjelma, jota jaksaa vääntää pitempäänkin. Ei ne liikkeet sinänsä mitään ihmeellisiä ole, mutta keskivartalolihasten treeni on jotenkin parasta lihastreeniä, jumissa olevat vatsalihakset on kaikista paras lihasjumitus. (Huomenna aamulla kun (yritän) nousen (nousta) sängystä ylös, voin olla eri mieltä.) Tuli vähän myös venyteltyä sen jälkeen, olisi vaan voinut pitempinäkin venytykset pitää. Ehkä ensi kerralla sitten.

Perjantaina tuli käytyä seinällä. Niin, ja lauantaina ja sunnuntaina. Piti opiskella viikonloppuna, mutta kävikin toisin ja osallistuin sellaiseen "kiipeilykouluun". Oli kyllä mukavaa ja hyödyllistä. Sieltä juuri tuon core-treeniohjelman sain, ja ideoita myös kiipeilyyn ihan kunnon treeniohjelmaa varten. Tekisi mieli kokeilla, mutta pitää välillä ihan pelleilläkin, koska se on kiipeilyässä parasta.

Niin, ja sitten asiaan. Eli siihen slacklineen, se pääsi eilen ulos koekäyttöön. Oli ihan parasta! Ja ihan liian vaikeeta, koko aikaa en ees koittanu kävellä, osan keskityin sen narun kanssa pelleilyyn, sillä istumiseen (se onnistuu jos pitää käsillä kinnii, vaikka nostais jalkoja ylös, ainakin jonkin aikaa siis) ja makoiluun (se ei onnistunut jos irrotti molemmat kädet maasta, mutta oli oikein hauskaa). Tuen kanssa kävelen kyllä helpostikin päästä toiseen, mutta ilman tukea... No, eiköhän se treeni auta asiaan. Mutta oli kuitenkin ihan huippua, ja on ihan loisto talvilaji, jos multa kysytään. Varsinkin jos alla on pehmeetä lunta ja on muutenkin nätti ilma. Nyt vaan mietin miten saisin houkuteltua kavereita kokeilemaan. Ärsyttää sellanen, että sanotaan, ettei tule, kun ei kuitenkaan osaa. Eihän sitä mitään voi osata, jos ei edes kokeile ja jos ei harjoittele. En mäkään osaa, mutta teen silti.