Kyllä mulla vielä joskus on reisilihakset... Ainakin ne sen verran on kipeät nyt. Sekä etu-, että takareidet.
On taas tullu huomattua, kuinka paljon jooga vaikuttaa tietosuuteen omasta kehostaan, tai liikunta yleensäkin. Mitä enemmän liikkuu, sitä terveellisemmin tahtoo syödä ja sitä vähemmän haluaa bilettää. Eilen kyllä kävin kaverin luona bileissä, mutta en juonut melkein mitään. (Enkä edes syönyt ihan kaikkia pöydän antimia!). Nyt ois ihan liikaa tulossa bileitä taas syksyllä, ei millään jaksais mennä kaikkiin, tuskin menenkään. Eihän tietty ole pakko kaikissa juoda, mutta juhliminen vie aikaa kiipeilyltä ja joogalta! Eihän se käy päinsä, ei mitenkään! Tuli eilen onneksi käytyä myös aamulla joogassa ja iltapäivällä kiipeilemässä. Oli niin mukavaa molemmissa. Ihmettelen kyllä vähän, että molempiin jaksoi, jooga tuntui pitkästä aikaa siltä, että siitä sai enemmän voimia kuin mitä se niitä vei. Ehkä keho alkaa pikkuhiljaa taas tottua siihen.
Viime torstaina kävin pitkästä aikaa Toppilassa boulderoimassa. Oli muuten mukavaa, mutta paikalla ei oikein muita kavereita ollut, kuin tuo yksi, jonka kanssa sinne matkasin. Kiivettiin sitten kahdestaan, mutta olipahan tilaa seinällä. Toppilan hyviin puoliin kuuluu myös permanto, telinevoimistelutelineet ja jättiläismaapähkinä (eli maapähkinän muotoinen jumppapallo). Telineitten käytössä olen kyllä ihan onneton, mutta ompahan mahdollisuus riekkua. Torstain tasapainopelleilystä (ja joogan tasapainoasanoista) huomasin, että tasapainoni kaipaisi kohennusta. Aika varma olen, että hankin itselleni slacklinen. Sellaisen vähän leveämmän ja helposti viritettävän. Ehkä en koskaan sillä opi kävelemään, mutta ainahan voisi harjoitella!
